Nimi: TK1 Von Mar-Bella Pepi "Pepsi"
Syntynyt: 19.10.2004
Rotu: Kääpiösnautseri
Sukupuoli: Uros
Väri: Musta-hopea
Korkeus: 36,5cm
Saavutuksia: Medi3, pm-10, TK1

Isä: BLR JMVA EST JMVA ESTJV-04 Hojaldre De Yeray
Emä: Rafia
Kasvattaja: kennel Von Mar-Bella

Mistä kaikki lähti?
Pepsi muutti meille hyvin yllättäen. Edellinen kääpiösnautserimme Fani (ja samalla ensimmäinen koiramme) jäi 2-vuotiaana auton alle ikävin seurauksin. Soittaessamme tapahtuneesta kasvattajalle saimme kuulla, että yksi edellisen pentueen uroksista oli palautunut hänelle. Vaikka suru Fanista oli suuri, päätimme tarjota Pepsille kodin. Pepsi kotiutui vain reilun viikon päästä Fanin kuolemasta helmikuussa -05.

Luonne:
Pepsi on luonteeltaan hyvin ärhäkkä. Jo pienestä pennusta asti Pepsi on kertonut, jos ei jostain asiasta pidä.

Pepsi on rohkea ja kulmakunnan kingi - ainakin omasta mielestään. Toisille uroksille pitää heti näyttää kaapin paikka ja tappelu on taattu, jos toinen on samaa mieltä. Pepsi tulee kyllä toimeen toisten urosten kanssa, jos ne eivät ala Pepsin lailla isottelemaan.

Miellyttämisenhalua Pepsillä ei ole koskaan ollut ripaustakaan, mutta halutessaan oppii todella nopeasti. Mitään ei voi tehdä, jos siitä ei ole hyötyä. Tästä muodostui nuorempana suuri ongelma, kun harrastamista aloiteltiin. Alkeistokossa aika meni siihen, että piti machoilla muille - namit, lelut yms. olivat täysin hyödyttömiä. Aika onneksi auttoi ja pahimman murkkuiän mentyä ohi alkoi yhteistyö sujua muuallakin kuin kotipihassa.

Kotona Pepsi on iloinen touhottaja, joka ei koskaan kyllästy opettelemaan uusia temppuja tai juoksemaan oman pallon perässä. Myös metsä- ja peltolenkit kuuluvat arjen pieniin nautintoihin. Pepsistäkin löytyy toki se pehmoisempi puoli. Iltaisin se hyppää sohvalle ja käpertyy tuhisten pieneksi keräksi kainaloon.

Nykyään Pepsi on mitä mainioin kaveri, joka tuntuu välillä ymmärtävän jopa puhetta! Pepsi on ottanut tehtäväkseen vahtia kotia sohvan selkänojalta - jokaisesta tiellä liikkujasta ilmoitetaan ja pihaan tulija saa aikaan melkoisen metelin! Muuten Pepsin tapoihin ei kuulu turha haukkuminen.

Harrastukset:
Ensimmäinen vuosi kului lähinnä kotona oleskellessa, koska Fanin kuoleman jälkeinen suru vei voimat harrastaa mitään aktiivisemmin. Harrastamisen aloittaminen oli vaikeaa, koska sosiaalistaminen pentuaikana oli hyvin vähäistä ja toiset koirat kiinnostivat enemmän kuin ohjaajan namit ja lelut.

Pepsin ykkösharrastus on agility. Aloitimme lajin Pepsin ollessa 1,5-vuotias eikä mikään este tuottanut suuria ongelmia. Kisavalmis Pepsi olisi ollut jo puolen vuoden kuluttua, mutta ohjaajan jännittämisen vuoksi ensimmäiset kisat olivat vasta reilun vuoden harrastamisen jälkeen, elokuussa -07. Kisaura alkoikin mahtavasti kahdella nollavoitolla, joista toinen oikeutti pääsyn nuorten cupin finaaliin. Seuraavat kisamme olivat nuorten agilityn SM-kisat, joissa kuitenkin itse tein hylkäykseen johtaneen ohjausvirheen finaaliradalla. Kuudennen virallisen starttimme jälkeen pääsimme siirtymään kakkosluokkaan. Myös siellä aloitimme vahvasti kahdella nousunollalla, mutta sen jälkeen takkusimme erilaisten ongelmien kanssa seuraavan 1,5 vuotta. Treenit sujuivat, kisat eivät.
Vihdoin keväällä -09 meistä tuli kolmosluokkalaisia ihan yllättäen 3kk:n agilitytauon jälkeen!

Tokon eli tottelevaisuuskoulutuksen aloitimme Pepsin ollessa vuoden ikäinen. Parin kurssin jälkeen toko jäi kotona puuhasteluksi, koska ohjaajan hermot eivät riittäneet pikkutarkkaan "pilkunviilaamiseen". Kesän -08 aikana sain uudenlaisen innostuksen tokoon ja liikkeitä alettiin pikkuhiljaa korjailemaan koekuntoon. Syksyllä -09 korkkasimme kokeet hienosti ottamalla voiton yhdeksän koiran alokasluokassa!
Kokeemme:
Kokkola 3.10.2009 ALO1, 191p., sija 1/9 ja kunniapalkinto. Tuomarina Veijo Kinnunen.
Kokkola 14.5.2010 ALO2, 153p. Tuomarina Veijo Kinnunen.
Vimpeli 16.5.2010 ALO1, 192p., sija 1/9 ja kunniapalkinto. Tuomarina Allan Aula.
Vaasa 23.5.2010 ALO1 177p., sija 3/8, TK1. Tuomarina Riitta Räsänen.

Koiratanssissa olemme käyneet yhden viikonloppukurssin ja laji osoittautuikin molemmille mieluisaksi puuhaksi! Haaveenani olisi joskus lähteä koiratanssikisoihin, mutta toistaiseksi en ole saanut aikaiseksi ainuttakaan koreografiaa...

Temput ovat aina kuuluneet suosikkeihimme. Pepsi oppii nopeasti, mikä tekee uusien temppujen opettelusta helppoa. Listaamme kuuluu:
tassu, toinen tassu, molemmat
läpsy, toinen
viereen (tulee oikealle puolelleni)
jalkojen välissä pujottelu liikkeessä
jalkojen välissä pujottelu paikoillaan
pallon etsiminen käskystä
hyppy jalan/käden yli
PUM! ("kuolee")
käsistä/jaloista tehdyn renkaan läpi hyppy
katso (ottaa kontaktin - fiksuin koskaan opettamani asia!)
käskystä ei ota lelua, namia yms.
kieriminen
pussaa
hymyilee
ympäri (kierähtää itsensä ympäri)
hei! (nostaa tassun tervehdykseksi)
peruutus (seisten, ryömien, takajaloilla seisten)
esittää eli istuu kuin orava
sanoo eli haukkuu
ryömii
seisoo takajaloillaan
pyörii jalkojeni ympärillä ympyrää
koskee nenällä osoitettua asiaa
tulee istumaan jalkojeni väliin
kumartaa
kädet ylös (nostaa molemmat tassut taivasta kohden)

Harrastukseksemme voisi laskea myös näyttelyt, joissa käymme silloin tällöin "huvin ja urheilun" vuoksi. Tuloksena on tullut 2xH, 5xEH ja 2xERI (1xserti, 1xvaraserti, 2xvara-cacib). Lähes poikkeuksetta tuomarit kehuvat Pepsin iloista luonnetta - Pepsi kun ei osaa seisoa patsasmaisesti paikoillaan vaan heiluttaa iloisesti häntäänsä. Joku kerran sanoi, että Pepsin häntä vispaa niin nopeasti, että sillä voisi tuottaa sähköä!

Käsäiseen menoomme kuuluvat myös match showt eli leikkimieliset koiranäyttelyt. Ne ovat hyviä tilaisuuksia harjoitella käyttäytymistä. Tunnelma on usein paljon rennompi kuin oikeissa näyttelyissä ja palkintoina on tavallisesti myös muutakin kuin ruusuke ja pokaali. Pepsi onkin sijoittunut monet kerrat juuri iloisuutensa ansiosta ja jopa BIS1-pokaali löytyy hyllyltä!